30 000 kadonnutta ihmistä ja 129 löytynyttä lastenlasta.
Vuonna 1975 Argentiinassa alkoi jälleen yksi sotilasjuntan diktatuuri. Noin 30 000 toisinajattelijan ja mahdollisen vastustajan arvioidaan kadonneen ja kuolleen kidnappauksissa, kidutusleireillä ja jopa niin sanotuilla kuolemanlennoilla. Pelkästään epäilys hallituksen vastaisista toimista riitti pidätykseen. Vuodesta 1977 alkaen kadonneiden nuorten äidit alkoivat kysellä lastensa perään, mutta sotilasjuntalta ei saanut vastausta. Koska kokoontuminen ryhmässä oli kiellettyä, äidit alkoivat kävellä pareittain ympäri Buenos Airesin keskeistä toria, Plaza de Mayoa, vaatien lastensa kohtalon selvitystä. Äidit käyttivät päässään valkoista huivia, joka nykyäänkin symboloi periksiantamattomuutta, vapautta ja oikeuden toteutumista. Sotilasdiktatuurin loputtua vuonna 1983 monet äidit saivat tietää, että heidän lapsensa olivat kuolleet, mutta olivat synnyttäneet vankeudessa ollessaan. Nämä lapset oli riistetty vanhemmiltaan, nimetty uudelleen ja adoptoitu sotilaiden tai heidän suosiossaan olevien kansalaisten perheisiin. Nyt Plaza de Mayon äidit olivatkin siis myös isoäitejä. Yhteensä näitä kadonneita lapsenlapsia arvioidaan olevan noin 400, ja tähän päivään mennessä vasta 129 todellinen identiteetti on selvitetty. Abuelas de Plaza de Mayo eli toukokuun torin isoäidit on ryhmä, joka edelleen jatkaa toimintaansa Argentiinassa. Joka kerta, kun uusi lapsenlapsi löytyy ja saa yhteyden todelliseen perheeseensä, uutisesta iloitaan koko maassa.
 |
| https://elpais.com/internacional/2017/10/27/actualidad/1509124688_291498.html |
 |
| https://rmr.fm/noticias/abuelas-de-plaza-de-mayo-encuentran-al-nieto-130/ |
Vuonna 1982 sotilasjuntta oli jo vaikeuksissa. Syvä talouslama, nopea inflaatio ja kansan köyhtyminen johtivat protesteihin, ja vähitellen eri tahot alkoivat uskaltaa nostaa myös ihmisoikeusrikoksia esille. Viimeisenä yrityksenä saavuttaa kansan suosio sotilasjuntta hyökkäsi Falklandin saarille (Islas Malvinas) Atlantin valtamerellä Argentiinan edustalla. Eri tahot olivat valloittaneet saaret jo useaan kertaan: ensin Ranska vuonna 1764, sitten britit vuonna 1765, sitten Espanja vuonna 1774 ja vuonna 1820 Argentiina. Vuonna 1833 britit valloittivat saaret jälleen, mutta Argentiina protestoi kykenemättä kuitenkaan vastustamaan brittien laivastoa. Sotilasjuntan 80-luvulla saarille lähettämät sotilaat olivat nuoria, kokemattomia ja pakotettuja 18-vuotiatia poikia, eikä heitä ollu edes varustettu saati koulutettu kunnolla. Sotilasjuntta oli nimittäin varma, ettei Yhdistynyt Kuningaskunta puolustaisi kaukaisia saaria 150 vuoden jälkeen. Toisin kävi. Britit lähettivät hyvin varustellun laivaston saaria puolustamaan, ja alle kuukaudessa Argentiina joutui vetäytymään. Sodassa kaatui 649 argentiinalaista ja 255 brittiläistä. Argentiina vaatii edelleen saaria itselleen, ja kansalaiset kokevat nykyäänkin brittien toiminnan epäreiluna syyttäen näitä nuorten poikiensa tappamisesta. Tässä on ehkä toinen maa koko maailmassa, jossa juhlitaan hävittyä sotaa.
Sotilasjuntalle hävitty sota oli kuitenkin lopullinen tappio. Armeija joutui vetäytymään tärkeistä viroista ja vuonna 1983 maahan valittiin demokraattinen hallitus. Nykyään iskulauseena on Nunca más, ei enää koskaan. Vaikka keskustelun vapautumisessa on kestänyt kauan, nykyään kouluissa käsitellään diktatuuria, ja monet sotilasjohtajat ovat saaneet tuomioita teoistaan jopa 30 vuoden jälkeen.
Silti diktatuurin ajalta argentiinalaisille on jäänyt syvä epäluottamus viranomaisia, poliisia ja armeijaa kohtaan. Asepalvelus on vapaaehtoinen, mutta ihmisten mielissä tuntuu kytevän epäilys siitä, ovatko armeijan viholliset maan ulkopuolella vai sitten kuitenkin valtion rajojen sisällä, omien kansalaisten joukossa.
Tässä oli laatta perhe Gallinan muistolle. Koko perhe katosi vuonna 1977 sotilasdiktatuurin aikana.
Perhe katosi vuonna 1977.
Laatta katosi vuonna 2018.
Loppuun vielä diktatuurin aikainen laulu, joka kritisoi hallituksen sensuuria ja muistuttaa vielä nykyäänkin siitä, mitä sananvapauden rajoittamisesta jää jäljelle. Nerokkaita sanoja havainnollistaa paremmin englanninkielinen käännös. Laulajana Juan Carlos Baglietto, argentiinalainen tangoartisti ja miimikkona Manuel Wirtz.
La censura no existe mi amor
la censura no existe mi
la censura no existe
la censura no
la censura
la.
The censorship doesn’t exist my love
the censorship doesn’t exist my
the censorship doesn’t exist
the censorship doesn’t
the censorship
the.
